Sisko ja sen veli

Kun sisko tsemppaa vierellä, veljen pää pysyy pystyssä <3

Siskon hali, maailman parasta <3

2v:n touhuja

Meillä on alkanut sellainen ikä, että kamera ei olekaan enää niin hauska juttu.  Siksipä en saanut edes kunnon pomppukuvia. No, kuvissa näkyy kuitenkin, että Neelalla on nyt oma trampoliini. Ja se on aika kiva juttu tyttösen mielestä. Myös pieni liukumäki on kovassa käytössä edelleen. Kauan siitä onkin hupia riittänyt tytölle ja pianhan jo Eetukin siinä laskea viilettää.

Meillä on tehty kovasti hampaita viime päivät. Nimittäin molempien lasten taholla. Huoh!
Neelalla on sen vuoksi ollut kova kuumekin ja kiukku on ollut järkyttävä. Eetu on lähinnä kuolannut ja kaivellut suutaan.

Kävin tänään kirppiskierroksen Nokialla yksikseni. Varsin onnistunut reissu. Täytyy kuvata ostokset ja bloggailla nekin, jahka on molemmat kädet käytössä (kirjoitan nyt yhdellä kädellä, Eetu toisessa kädessä.).

(Lainattu kuva!)

Sataa, sataa ropisee. Ja UKKO!, kuten Neela asian ilmaisee ukkostaessa.

Toivottavasti tänään illalla ei ukko juttele kovaan ääneen ja sada kaatamalla. arkoitus olisi käydä heposia moikkaamassa.

Sadepäivän piristys

Meillä on kesäloma (tai siis Isimiehellä virallisesti, mutta sitä myötä meillä muillakin).
Ilma ei todellakaan ole mikään morsian, siksipä piti keksiä jotain pientä piristystä. Meillä oli kaiken lisäksi tänään siivouspäivä, joten tämä piristys oli todellakin ansaittu.
Lettuja, mansikkahilloa, kermavaahtoa ja mansikkamehua. Nam!
Neelakin nautiskeli ainakin 7 lettua! :)


Nämä muuten olivat laktoosittomia ja gluteenittomia, kuten meidän taloudessa kaikki on. Väitän, että kukaan ei olisi tätä asiaa mausta huomannut, jos tietämättään olisi syönyt.

"Omalla" ajalla

Vietin tänään hieman "omaa aikaa". Lainausmerkeissä siksi, että mukanani seurasi perheen kuopus, Eetu. Hän oli mukanani siksi, että olen laiska ja en jaksa valmistella erossa oloa häneen, mikäli ei ole todellinen pakko (esim. hammaslääkäri, jonne en viitsi mukani raahata). Valmisteluilla tarkoitan maidon pumppausta pulloon ruokailuja varten. On helpompaa pitää poika ruokameijereiden mukana. :D

Kävimme Eetun kanssa kiertelemässä kaksi lastentarvikekirpputoria Tampereella, Mugulan ja Peikonpesän. Jotain pieniä löytöjä teinkin Eetulle syksyä ja paremman vaatetuksen hetkiä ajatellen.

Nämä ostokset poikkeaa kyllä todella paljon normaaleista ostoksistani! Enpä muista, että olisin näin väritöntä vaatetta ostanut koskaan. No mutta, pitää sitä kaikenlaisiin hetkiin olla varautunut ja eiköhän nämä pääse käyttöön jollekin ravintolasyöpöttelyreissulle tms.

Kun kerrankin sain omaa aikaa, niin eipä tuota kauaa osannut viettää. 50 minuuttia riitti ja sitten soitin Isimiehelle ja kyselin missä Neelan kanssa liikkuvat. Huomattiin yhdessä, että telepatia oli toiminut ja olimme molemmat ajatelleet koko perheen lounashetkeä Tammelan torille. Treffasimme siis Eetun kanssa edellä mainitut torilla ja suuntasimme syömään. Eetu nautti reissusta rengasliinan tahdissa heiluessa, täydessä unessa.

Syönninjälkeen täytettiin vielä pienen tytön toive ja vietiin hänet leikkipuistoon torin laidalle. Olikin melkoinen shokki tuolle "tynnyrissä kasvaneelle maalaiselle", kun hän ei ollutkaan puiston ainoa lapsi! Ujous iski ja juuri mitään ei uskaltanut puistossa touhuta. Yksi juttu oli kuitenkin ihan kiva Neelankin mielestä ja siihen rohkaistui koeajolle:

Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut pientä tyttöstä houkutella kotiin päin lähdössä, kun äiti lupasi viedä illemmalla vielä sinne tuttuun ja turvalliseen puistoon, jonka ainoana starana hän useimmiten saa loistaa.

Isimies ja Neela lähtivät kotiin toisella autolla, itse kipaisin Eetu edelleen liianssa heiluen vielä torille mutkan ja ostin porkkanoita ja mansikoita illan herkuiksi. Nam!

Huomenna jattelin repäistä oikein kunnolla. Ajattelin poistua kotoa noin puoleksi tunniksi AIVAN YKSIKSENI, läheiselle kirpputorille kiertelemään. Ilman siis tuota 6020g painavaa punnusta liinassa kiikkumassa. (Eetu eilen neuvolassa siis, 6020g, 63cm, pää:41.3cm. Todella ison harppauksen oli ottanut pituuskasvussa, meidän reisimakkaraton hoikkeliini. Reppana sai kolme rokotusta ja niitä on kitissytkin nyt kaksi iltaa. :(  )

Titi-nallea moikkaamassa

Tänään oli Neelan touhupäivä, jota oli odotettu kauan. Kävimme nimittäin moikkaamassa Titi-nallea.

Isin sylin turvasta uskalsi Titiä tervehtiä

Nalletalo oli varsin touhua täynnä oleva paikka tuollaiselle 2-vuotiaalle. Puuhaa riitti musisoinnista maalaamiseen, kauppaleikeistä hiljentymiseen ja jumppaamisesta tarinahetkiin. Kysyttäessä Neelalta, mikä oli parasta talossa, tuli melko monta juttua esille. Kuten kiikkaa (kiikkuminen pienissä kiikkustuoleissa), maalaus (ihanat pienet maalaussetit taidehuoneessa lapsille), soittaminen (rytmihuoneen ihanat rytmisoittimet) ja paljon muita juttuja. Parasta kaikesta taisi kuitenkin olla itse Titi-nalle.

Tau-nallen kampauspöydän luona kauniina :)

Pienoiskokoinen Nalletalo

Taidetta tekemässä

Seinätaidetta

Musisointia

Titi-nallen talohan löytyy Ikaalisista, aivan kylpylän kupeesta. Upealta paikalta järven rannalta. Ilma ei suosinut meitä vaan tänään ulkoleikkeihin, nekin olisi olleet mahdollisia Nalletalon yhteydessä.

Meille tämä retki tarjosi irtautumisen arjesta, ilon hetken pienelle. Aikuiset saivatkin oman ilonsa tyttösen riemua seuratessa.

Illan puheenaiheena kotona on ollut yllätys-yllätys, Titi-nalle! :)


Eetukin nautti reissusta. Nimittäin nukkumalla rengasliinassa alusta loppuun. :D

Tarttumista

Ikää 3kk.

Hymyhelistimeen tartuttiin tänään. Kovasti Eetu kasvaa ja kehittyy päivittäin. Kohta varmaan huomaan, että pieni vauva hävisi jonnekin!

Tänään tehtiin myös ihmeitä ja Eetu nukkui yli tunnin itsenäisesti vaunuissa ulkona! Jee, ehkä sekin tästä lähtee. :)

Pyykkipäivä

(jokapäivä)

Ja minä se vaan nautin pyykinpesusta ja näistä meidän värikkäistä vaippapyykeistä. ihana ripustella kuivumaan väriloistoa ja ennenkaikkea nuuhkia ulkona raikkaaksi kuivatettua kestopyykkiä. Halvat ne on huvit mullakin! :D

(Mies oli muuten tikahtua nauruunsa ja pissiä housuunsa yksi ilta, kun kysyin häneltä voinko syksyllä lähteä kestovaippatapaamiseen. Naurun syyksi selvisi se, että hän ei kertakaikkiaan ymmärrä, miten sellaisestakin asiasta, kuin vauvan vaipattaminen voidaan saada miitti aikaiseksi. Erehdyin vielä hänelle sanomaan, että siellä lienee samanhenkisiä ihmisiä kuin itse olen, kun kestovaippailevat. Miehen mielestä lokeroin ihmisiä jotenkin hassusti, kun kestovaippailu kertoo samanhenkisyydestä. Hänelle tämä kestoilu on niin itsestään selvää ja ainoa vaipatusmuoto, ettei muuta osaa ajatella olevankaan.)



Loppukevennys, sisarrakkautta. <3

Ensin tippuu vauvalla tutti ja isosisko on valppaana auttamassa.

Itku ehtii kuitenkin tulla, mutta onneksi on oma sisko <3 vieressä.

Sisko halii itkut pois ja vauvakin alkaa tyyntyä hetkessä. :)