Olen malttamaton.
Odottaminen ei ole vahvuus numero 1 minulle.
Odottavan aika on pitkä, niinhän sitä sanotaan.
Haluaisin jo päästä puhkumaan ja puhisemaan. Malttamattomana odotan synnytystä. Asiaa, joka aikaisemmin sai vain kauhunkuvat silmiini ja koitin tehokkaasti poissulkea koko väistämättä tulevan tapahtuman pois mielestäni. Nyt odotan innolla, että pääsisin tositoimiin.
Olen yrittänyt auttaa luontoa ja toteuttanut kahta ässää. Kodin ihmeellisimmätkin nurkat alkaa olla puunailtuna (eilen pesin juuriharjalla kontaten sekä saunan, että kylpyhuoneen) ja puhtaassa saunassa on toki kiva sitten saunoakin.
Lisäksi olen ravannut ties millä menoilla (kuten eilen shoppailemassa Neelan ja ystäväni kanssa, tuolta reissulta on nuo Neelan autokuvatkin nappaistu) ja lenkkeillyt mielipuolisesti. :D
Mukavia jomotuksia olenkin saanut aikaan ja tehokkaan oloisia supistelujakin, toivottavasti edistävät asiaa eteenpäin.
Pitäisi nyt vaan malttaa mielensä ja malttaa odottaa. Mutta kun. Kuinka saada itsensä malttamaan ja tyytyväisenä odottelemaan.
Nyt taidamme painua leikkipuistotreffailemaan, siellä aionkin nostella Neelaa moneen otteeseen kiikkumaan ja liukumäkeen. Ulkona on ihana auringonpaiste, josko se rauhottaisi hiukan tämän malttamattomankin mieltä!
PS. Kyllä me välillä ihan vaan lepäillään ja nautiskellaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti